Mikael Agricola raamatunsuomentajana

Mikael Agricolan kirjallinen toiminta keskittyi Raamatun suomentamiseen. Pääteos, suomenkielinen Uusi testamentti, ilmestyi painosta kahdenkymmenen vuoden työn jälkeen 1548. Tämän lisäksi Agricola suomensi noin neljänneksen Vanhasta testamentista. Tämä tutkimus selvittää, miten Agricola suomensi Raamattua. Mitä pohjatekstejä hänellä oli käytössään? Käänsikö Agricola mieluiten kreikasta, latinasta, saksasta vai ruotsista? Millaisia virheitä hän teki ja mistä ne johtuivat? Minkä tasoinen on ensimmäinen raamatunsuomennos? Tutkimuksen lähdepohjana ovat Agricolan 1544 ilmestyneen rukouskirjan 127 raamatullista tekstiä. Agricola julkaisi lähes puolet näistä teksteistä myöhemmin uudestaan. Aineisto antaa siten mahdollisuuden tarkastella, miten hän muokkasi ja paranteli aikaisempaa suomennostaan.