Tverinkarjalaisista nimistä

Sisä-Venäjälle, silloiseen Tverin kuvernementtiin, syntyi 1600-luvulla laajahko, jokseenkin yhtenäinen karjalaisasutus, joka oli peräisin lähinnä Käkisalmen läänistä. Muuttoliikkeen syynä olivat ennen kaikkea uskonvainot; alueen ortodoksit muuttivat suurin joukoin rajan toiselle puolelle, kun Käkisalmen läänistä tuli osa Ruotsin valtakuntaa, jossa sallittiin vain luterilaisen uskon tunnustaminen. Karjalan kieli on elänyt Tverin alueella neljättäsataa vuotta eikä ole vieläkään sammunut. "Tverinkarjalaisista nimistä" käsittelee pääasiassa karjalaisten omassa kielessään käyttämiä paikannimiä. Kylännimet ovat suurelta osalta venäläisperäisiä, karjalan kieleen mukautuneita, mutta luontonimistä monet ovat karjalaista alkuperää. Nimet on pomittu eriaikaisista muistiinpanoista.