Suomalaista ravitsemuspolitiikkaa vuosina 1939–1999

Kirja antaa läpileikkauksen Suomessa harjoitetusta ravitsemuspolitiikasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä toisesta maailmansodasta vuosituhannen vaihteeseen. Tänä aikana ruoan puutteesta ja yksipuolisuudesta johtuvat kansanterveysongelmat muuttuivat ruoan turvallisuuteen ja liikasaantiin liittyviksi ongelmiksi. Tieto ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä kasvoi tutkimusjaksolla merkittävästi, ja asiantuntijat esittivät ravitsemussuosituksia ja toimenpiteitä. Julkisen vallan kannalta ongelmallisiksi osoittautuivat ne ravitsemuspoliittiset ehdotukset, jotka olivat ristiriidassa vahvojen politiikan alueiden kuten maatalous-, kauppa- tai talouspolitiikan tavoitteiden kanssa.