Näkökulmia varhaisen kirkon liturgiaan

Varhaisessa kirkossa jumalanpalvelus, pyhä liturgia, oli monimuotoinen ja elävä. Pyhillä tiloilla, tuoksuilla, musiikilla ja eleillä kuvattiin uskon kokemusta. Symbolien merkitys oli tärkeä, sillä ne yhdistyvät näkyvän ja näkymättömän.

liturgian ja opin tuli olla keskenään sopusoinnussa. Jumalanpalveluskäytäntöjä perusteltiin siksi opillisesti, mutta toisaalta - lex orandi, lex credendi -periaatteen mukaisesti – jumalanpalveluksen käytännöt myös muovasivat kristillistä oppia. Liturgisen ja opillisen moninaisuuden keskellä varhainen kirkko joutui myös käymään rajanvetoa ja torjumaan kristilliselle uskolle vieraita käytäntöjä.

Tähän Suomen patristisen seuran vuosikirjaan on koottu kuusi artikkelia suomalaisilta patristiikan tutkijoilta.