Kaupunkilaisten Helsinki

Kaupunkilaisten Helsinki käsittelee Helsingin historiaa voimakkaan kasvun kaudella vuodesta 1945 vuosisadan loppuun. Anna-Maria Åström tutkii teoksen omassa osuudessaan helsinkiläisten muistoja, paikkoja ja kiinnekohtia. Kaupunkietnologisen osan tavoitteena on kuvailla kaupunkilaisten elintapoja ja kulttuurin urbaanisia ilmenemismuotoja. Keskeisenä on kaupunkilaisten itsensä kokema arkipäivän todellisuus, jota voidaan nimittää ”koetuksi tilaksi”. Kaupunkikulttuuria tarkastellaan asukkaiden omasta näkökulmasta, ensin kantakaupungin osalta ja vähitellen laajemmin lukuisten esikaupunkialueiden näkökulmasta. Kaupungin urbaani syke, kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus kuuluvat ja näkyvät kaduilla. Åström kuvailee elävästi kodeista ja kotikortteleista sekä kahvila- ja leffakokemuksista. Laura Kolben osuudessa kuvataan Helsingin keskeisten kaupunkitilojen yhteisöllistä ja seremoniallista sekä symbolista ja poliittista käyttöä sekä käyttöön liittyvää vallankäyttöä. Kenelle julkinen tila kuuluu ja miten sen käytöstä on eri aikoina kilvoiteltu? Tila on samalla sekä todellinen että kuviteltu paikka, johon asukkaat heijastavat kaupunki-identiteettiään kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Avainkysymys on, miten Helsinki ilmentää pääkaupunkiasemaansa ja miten julkisessa tilassa tulevat näkyväksi poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset.