Punaiset pilarit

Niin sanotun itsevaltiuden aikana, 1600- ja 1700-luvuilla sekä vielä 1800-luvun alkupuolella Euroopan hallitsijat käyttivät valtavia summia palatsien ja muiden julkisten rakennusten pystyttämiseen, eikä suurvalta Venäjä ollut poikkeus. Venäläinen mahtirakentaminen näkyi myös Venäjään liitetyssä Kaakkois-Suomessa, josta tuli ensimmäiseen maailmansotaan asti lähes kaikki Pietarin rakentamiseen käytetty graniitti. Pietarissa Nevan ja kanavien rantamuurit ja sillat samoin kuin Iisakin kirkon toista sataa pylvästä sekä maailman suurin, Aleksanteri I:n kunniaksi pystytetty monoliitti ovat suomalaista, Vironlahdelta, Viipurinlahdelta ja Laatokan pohjoisrannikolta louhittua punagraniittia. Punaiset pilarit – suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa on elävä aikamatka keisarillisen pääkaupungin historiaan. Kirjassa esitellyt rakennushankkeet kertovat havainnollisesti ajasta, jolloin raskas työ oli koneiden sijasta lihasvoiman, vipujen ja taljojen varassa. Teos on runsaasti kuvitettu sekä valokuvilla että alkuperäisillä louhintaa ja rakennustöitä kuvaavilla piirroksella.